Besos de Uruguay: helmikuuta 2014

Hellooo

Mentiin siis 6.-19.1. Brasiliaan, Farol de Santa Marta -nimiseen pikkukaupunkiin. Otettiin bussi illansuussa Montevideosta Porto Alegreen (noin 12 tuntia), ja sieltä jatkettiin vuokratulla autolla Farol:iin noin 5 tuntia lisää.

Brasilian eteläosassa siis!

Me mentiin meijän perhe ja kahen mun sedän perheet, joten (melkeen*) kaikki serkut oli mukana. (*ainoo mun ikänen serkku feilas loppukokeet ja jäi sit himaan rangaistukseks siitä..) Meillä oli vuokrattu viereiset talot ja vietettiin käytännössä kaikki aika yhessä. Meitä oli yhteensä 12!

Meijän päiväohjelma meni suunnilleen näin joka päivä:

Aamulla herättiin n. kaheksalta, syötiin aamupala ja oltiin rannalla siinä 9-9.30 aikaan. Chillailtiin, surffattiin sellasilla minilaudoilla (!!) ja otettiin aurinkoa siellä siihen 12-13 asti, jolloin aurinko alkoi olla liian voimakas ja tultiin himaan lounaalle. Ja koska Brasseis on trooppinen ilmasto niin siellähän sato melkeen joka päivä tohon aikaan, mikä oli täydellistä siestan kannalta;) Joskus viideltä-kuudelta lähettiin takasin rannalle ja takasin tultiin siinä kasin ysin aikaan ja alettiin laittamaan ruokaa. Syötiin joka päivä mereneläviä ja kalaa paljon, sillä se on melkein puolet halvempaa kuin Uruguayssa. Yks päivä tehtiin lohta, mistä tuli ihan koti mieleen :')

Yleensä meijän päivä meni noin, olihan niitä poikkeuksia sitte muutama, kun laiskuus iski ja jäätiin vaan kotiin lukemaan, laittamaan kynsiä tai pelaamaan. Sadetta tuli melkeen joka päivä ja yö, jäätävän ukkosmyrsykyn kera! Ihan hullui salamoita. Yks päivä kun olin menossa nukkumaan niin huomasinki että mun huoneen lattia lainehti sadevedestä joka oli tullu mun seinän läpi :D Sitten yks ilta tehtiin asadoa ulkona kun kuulu jäätävä pamahdus: meijän telkkari ja wifi oli kärtsänny salaman iskiessä vaikka ne ei ollut ollut edes päällä. Joten vietettiin melkein viikko ilman telkkaria ja nettiä, joten käytännössä kolmas maailmansota ois voinu syttyä ilman että tiedettäis sillä oltiinhan me ihan keskellä ei mitään. Noei, heti kun vierotusoireista pääs yli niin se oli oikeestaan ihan rentouttavaa. (Suosittelen sulle lämpimästi, äiti!)

Oli kyllä tosi chillailureissu! Se paikka oli niiiiin hippi etten oo ikinä nähny vastaavaa :D Mut tykkäsin sikana! Siellä ne ruskettuneet vaaleehiuksiset brassipojat kulki kaduilla ilman kenkiä pelkkä lycra päällä ja surffilauta kädessä. Bob Marley soi rantaravintoloissa ja kaupoissa, kaikki asukkaat tunsi toisensa ja hymyili ilosena uusillekkin turisteille. Se oli tosi rauhallinen paikka, ei ollut mitään yöelämää vaikka nuorisoa kyllä löyty jonkun verran. Ne 12 päivää vietettiin täysin rentoutuen. Sain muuten luettua mun ekan varsinisen kirjan espanjaks! Luin "Poika raidallisessa pyjamassa" (?), sen joka kertoo siitä natsi-Saksan ajan pojasta, joka ystävystyy vankileiriläisen kanssa. Sitten alotin lukemaan chileläisen Isabel Allenden kirjaa "Paula", mutta siinä mulla on enemmän vaikeuksia, sillä se on kirjotettu chilen espanjaks ja sisältää niiden sanontoja yms.

Olin muuten yllättyny, että ruoka oli aika kallista. Melkeen yhtä paljon ku Uruguayssa (Suomessa). Vaikka laatu ei oo läheskään sama: kaupoissa pysty nähdä rottia vilisemässä ja banaaneiden joukossa oli jotain ihme ötököitä. Muutenkin oli mun mielestä vähän pelottavaa, että sähkölaitteita ei suojattu mitenkään, esimerkiks johdoista saattoi roikkua ne metalliosat päiden ulkopuolella. Ja emmätiiä, kyllä sen huomasi, ettei enää oltu Uruguayssa, kun Porto Alegren bussiterminaalissa pystyi selvästi näkemään kun varkaat etti sopivaa turistia varastettavaks. Ne oli tietyn tapaisia ihmisiä nimittäin: vähän nuorempia kavereita, joilla oli pieni laukku tai reppu mukanaan ja hyvät juoksukengät pakenemiseen. Ne yleensä kierteli sitä aluetta päämäärättömästi tarkkaillen.

Noh, tässä teille mun lupaama kuvapommi

Meijän grillin yläpuolella oli tollanen jännä teksti: Tässä kokoontuu asadero (grillimestari), metsästäjät, kalastajat ja muut valehtelijat

16 tunnin matkustamisen jälkeen..

Paikallisia hedelmiä syötiin kans paljon! En nyt muista ton nimeä mut se oli tosi kirpee ja piti laittaa sokerii ettei kieli tuhoutunu :D

Toi oli nyt sit mangoa

Kookoksesta juotiin mehu ja käytettiin valkosta osaa jälkiruuissa raasteena

Näkymä meijän terassilta. Tässä näkyy kaupunki ja majakka, josta kaupunki sai nimensä

Mentiin rannalle aina mun setien camionetoilla (en nyt muista suomeks) me nuoret siellä takaosassa. Vasemmalta oikeelle Nano, Mateo ja Mauro

Nano vietti uuden surffilaudan päällä 90% päivä-ajasta

Mauro moreyllaan

Ne auringonlaskut oli jotain sanoinkuvaamattoman upeeta

Nano, Mauro, niiden isä Gusman ja Mateo

Mäki pääsin woohoo

Mun täti Silvana (Mauron ja Nanon äiti), ja mä syön carambolaa

Iskä, Mateo ja Silvana odottamassa ruokaa

Tollanen minimalistinen perhonen

TULVA

Naminami simpukkaa

Pikku Cande

Se fiilis, kun istut camionetassa ajamassa silmänkantamattomiin jatkuvaa hiekkarantaa ja kuuntelet Bob Marleyta

Käytiin yks päivä Lagunassa, vähä isommassa kaupungissa. Kuvassa Lautaro

Candela ja Fabiana

Delfiinei!

Meijän retkiryhmä! Meijän vasemmanpuoleista vuokra-autoo ei oltu tehty brasilian luonnonoloihin, joten se juuttu muutamii kertoi hiekkadyyneille ku mentiin eri rannoille :D

Tollanen jäätävä hiidenkivi, joka oli tuettu vaan kolmeen pisteeseen kalliossa ja vaikutti siltä, että kaatuis ihan just

Hermanitoooo

Alvaro, Mauro, Lauta, Nano, Candela, Mateo, mä ja Gusman

Uus rantavahti. Brasilian rannat ei oo koskaan ollu vaarallisempia

"Caipirinha" on tyypillinen Brasilialainen drinkki, jota mun äiti halus että maistan

Primos

Mentiin tollaselle luonnolliselle vesilähteelle ja aikuiset päätti alottaa vesisodan :D

Maisemia

Brasseissa se, että talot on tosi värikkäitä on tosi yleistä. Oli melkeen harvinaista, jos talo oli pelkästään valkonen tai tiilistä tehty

Oli pakko vähän salakuvata

Alvaro ja Cande

Matea aina missä vaan milloin vaan

Meijän perhe

Oli tosi onnistunu matka! Tuli kunnolla levättyä (mullahan on ollu niin paljon kiireitä) ja tutustua paremmin mun sukulaisiin. Mua jo yritettiin houkutella, että tultaisiin ens vuonna meidän perheen kanssa messiin ;)

Kirjottelen taas ku tapahtuu jotain jännää, chauuu!

Holaa!!

Anteeks on menny sika kauan ku oon viimeks kirjottanu, tais olla siin kolmen kuukauden paikkeilla ku nyt on jo kuudes alkanu. Täytyy myöntää ettei mulla oo ees ollu kiireitä, vaan oon ollu vaan laiska tän blogin kanssa.. heh

Paljon on tapahtunu täs kesälomalla! Joulukuussa mentiin Yfun kanssa La Pedrera-nimiseen kesäkaupunkiin kuudeks päiväks hostelliin asumaan. Oli ihan mahtava reissu, meitä oli melkeen kaikki vaihtarit messissä ja nautittiin rannoista ja auringosta täysin rinnoin. Sitä reissuu ennen Leila tuli asumaan meille neljäks päiväks. Se oli eka kerta ku nähtiin saapumisvalmennuksen jälkeen, joten olikin hirveesti catch-uppaamista.

Chillailin kavereitten kanssa aika paljon Ramblalla ja parina päivänä menin kaverin poolille iltapäivästä. Metsästettiin myös joululahjoja hiki hatussa. Ainiin oli mun synttärit, joita me vietettiin

kahtena päivänä: lauantaina 14.pvä mentiin ulos ja sunnuntaina (mun oikeena syntymäpäivänä) muutama läheisin kaveri tuli meille viettää iltaa. 20.12. lähdettiin ajamaan klo kuudelta aamulla kohti Tacuarembóa, joka on noin 5h matkan päässä. Kierrettiin vielä Duraznon, missä mun toiset isovanhemmat asuu, kautta, joten matka kesti vähän pidempään. Mentiin Tacuarembóon, koska mun äidin puoleinen suku on sieltä kotosin, ja mun 2/3 sedästä asuu siellä perheineen. Meitä oli n. 25 jouluaattona mun sedän talolla,, missä me syötiin hyvin, jaettiin lahjat ja ihailtiin ilotulituksia sen verran mitä me metsän keskeltä nähtiin. Oli muuten ekat synttärit ja joulu, jotka vietin helteessä! Joulupäivänä oli 44 astetta, ja vietettiin se koko päivä vähän kaukaisempien sukulaisten kanssa maalla (ulkona!!). En oo ikinä kokenu tollasta kuumuutta, se oli ihan hirveetä :D Tollasina päivinä pitäis tehä mitään muuta ku nukkua koko päivän ja illalla ehkä mennä ulos talosta, jos pystyy.

Vietettiin 28. pvä vielä italia-uruguaylais-häitä. Mun äidin serkku on aikanaan muuttanu Italiaan ja perustanu perheen siellä, ja nyt sen lapsi oli menny naimisiin ja järjestänyt häät sekä siellä että äidin pyynnöstä täällä, koska eihän kukaan nyt Eurooppaan ollut täältä jaksanu raahautua. Oli ihan hauska ilta, kuumuudesta huolimatta, mutta olin aika yllättyny koska ne häät oli tosi samantyyliset ku Suomessa on tapana olla.

Uuttavuotta vietettiin perheen kanssa (niin kuin melkein kaikki) täällä Montevideossa (koska mun tädillä oli samana pvänä synttärit) klo 2 asti, sen jälkeen lähettiin neljän kaverin kanssa kohti yhtä isoa aukiota, joka alkoi täyttyä vasta vähän myöhemmin juhlijoista. Ilta oli aika "rauhallinen" mun aikasempiin uusiinvuosiin verrattuna, mutta kiva kuitenkin. Kotiuduin joskus 7-8 aikaan.

Tammikuussa Montevideo oli täysin kuollu. Siis oikeesti, kaduilla ei ollu sielun sielua eikä kaupoissa ruokaa. Kaikki mun kaverit ja muut ihmiset ylipäänsä oli lähteny noihin pohjosempiin rantakaupunkeihin palvomaan aurinkoa ja surffaamaan. Joten, ekan viikon tammikuuta näin vaan jotain kahta eri kaveria ja sitten Yfun vapaaehtosta Santia (joka lähtee nyt helmikuussa Tukholmaan vuodeks työskentelemään Ruotsin Yfulle) ja muutamia vaihtareita Ramblalla ja Santin synttärien/läksärien merkeissä. Lähin ite 6:s päivä Brasiliaan, Farol de Santa Marta-nimiseen hippikylään 12:ks päiväks. Oli ihan mahtava kokemus, se maa on jotain tosi ainutlaatusta! Kerron siitä sitte enemmän seuraavassa postauksessa ja tungen miljoonia kuvia mukaan.

Tultiin kotiin 19.1., jonka jälkeen sää on ollut tosi masentava; on satanut melkeen joka päivä. Ja kun sataa, se ei oo mitään sellasta tihuttelua jota suomessa kutsutaan rankkasateeks, vaan sitä oikeesti tulee kuin esterin perseestä (muissa departamentoissa tulvii ihan mukavasti). Siinä vaiheessa ei enää sateenvarjotkaan auta, vaan kuivana korttelin matkan ruokakauppaan taittaminen on melkein mahdottomuus. Joten, näitä päiviä on vietetty aika paljon sisällä leffoja katsellessa, ja salilla (nyt kun alotin salilla käymisen uudestaan La Pedreran reissun jälkeen hehe). Kävin kaks viikkoa sitten Tinan luona San Fransisco-nimisessä paikassa, joka on sellanen rantakylä noin 2 tuntia Montevideosta. Oltiin siellä niiden perheen vuokraamassa talossa, ja meitä oli Tinan vanhemmat, veli ja sen kolme kaveria, sisko ja sen kaks kaveria ja meidän yks kaveri Oriana vielä. Se paikka oli tosi rauhallinen, mutta päästiin menemään ulos yhtenä iltana. Meidän epäonneks ne päivät sato taas, ja päästiin menemään rannalle vaan yhtenä päivänä.

Oon kiertäny melkosesti museoita ja nähtävyyksiä täs viimeaikoina, kun Andres on halunnu viedä mua (sateisina päivinä puoliks väkisin) tutustumaan Montevideoon. Vietin sen kanssa paljon aikaa nyt ennen ku se lähti Englantiin kolmeks viikoks. Nyt on alkanu kans karnevaalikausi ja joka päivä on jotain ohjelmaa. Oon käyny pari kertaa kattomassa "La Murga"-nimistä ohjelmaa/esitystä/tapahtumaa mikä ikinä onkaan. Siinä on noin 15-25 miestä (vain miestä) ottamassa kantaa yhteiskunnan ongelmiin huumorin avulla. Niillä on yleensä päällä ihan ihmeelliset puvut ja meikit ku finlandiativolista. Yhen ryhmän esitys kestää noin 20-30min, joista eka laulu on aina johdatus aiheeseen, sitten heitetään ihan ihmeellistä läppää jonkun aikaa ennen ku aletaan kritisoimaan vaikkapa marijuanan laillistamista, eli toisin sanoen presidentti José Mujicaa :D
Tää "El Pepe" on siis tunnettu maailman köyhimpänä presidenttinä: se asuu maatilalla ja lahjoittaa 90% 12 500 dollarin kuukausipalkastaan hyväntekeväisyyteen. Hän kuuluu vasemmistopuolueeseen "Frente Amplio", ja oli aiemmin yks niistä, jotka kamppaili näkyvästi diktatuuria vastaan vuosina 1960-1985. Tona aikana hän ehti olla vangittuna 15 vuotta (ei tosin yhtäjaksoisesti koska karkasi vankilasta kerran), johtaa sissijoukkoja ja saada kuusi luodiniskua. Historialtaan siis vähän erilainen äijä kuin maiden johtajat yleensä;)

Meillä oli viime viikonloppuna Orientación Mid-Year La Floresta-nimisessä paikassa Canelonesissa. Kerrattiin kokemuksia pienemmissä työryhmissä ja vietettiin laatuaikaa yhessä, ja lauantai-iltana saatiin nähdä La Paloma The Movie, jonka oli tehny Yfu volunteer Marcos:D Herranjumala ku me naurettiin! Joulukuussa tänne oli saapunut kaks uutta vaihtaria: puoleks vuodeks tullu Itävaltalainen tyttö Sara ja Australialainen Cassie, joka asuu muuten sattumalta noin 10 korttelin päässä meiltä, joten kaikki oli ihan innoissaan jututtamassa niitä. Muistan ku olin ite tossa samassa asemassa vielä, et kaikki oli uutta ja englanti oli vielä vahvempi kieli :D Huh, vaikka se kaikki kuuluu tähä upeeseen kokemukseen, oon onnellinen että en oo enää niiden asemassa... Sunnuntaina meistä 55 vaihtareista 39 lähti Yfun järjestämälle reissulle Catarataksen vesiputouksille Argentiinaan ja Brasiliaan, ja me jäljelle jääneet 16 suunnattiin takasin Montevideoon. Mua ei huvittanut lähteä tolle matkalle sen huonon hinta-laatusuhteen takia (neljä päivää 800 dollaria), siksi, ettei muutkaan suomalaiset tai muut kaverit menny, ja lähes kaikki menijät oli saksalaisia. Kuulostaa oudolta, mutta niitä on niin paljon että ne puhuu keskenään vaan saksaa ja on muutenkin vähä hassuja :D anteeks... Toivon kumminki hyvää matkaa niille!

Eka pvä La Pedrerassa: rannalla chillailua ja illalla tehtiin kokko

Tokana päivänä mentiin käymään Santa Teresan linnotuksen raunioilla, luonnonsuojelualueella, ja iltapäivästä mentiin Punta del Diabloon rannalle ja syötiin kaks tollasta jäätävää purkkia jätskiä neljään pekkaan

Kolmas päivä vietettiin Cabo Poloniossa, joka on kylä kokonaan ilman sähköä tai juoksevaa vettä (överihippi!). Oltiin rannalla ja hypittiin hiekkadyyneillä, ja tehtiin iso vaiva kunnioittaaksemme Suomen itsenäisyyspäivää eli kirjotettiin hiekkaan Finlandia

Vikana päivänä ennen lähtöä mentiin rannalle aamulla ja käytiin La Palomassa iltapäivästä, jossa kiivettiin majakkaan ja syötiin taas kaks megajätskiannosta :D

Ja vikana iltana meidän tyttöjen ei tarvinnu tehä mitään, vaan meijän miehet kokkas meille superillallisen, jonka jälkeen heille järjestettiin Miss La Paloma-kilpailu! Mun, Naomin ja Annan luomus oli Tristan(a), joka on tos kuvassa toinen oikeelta. Voittajaksi tuli Leon(a), kolmas vasemmalta :D Kaikki illat kului tanssiessa yömyöhään, mutta tänä vikana iltana kaikki nukkui jonku tunnin.