Brasil!

Hellooo

Mentiin siis 6.-19.1. Brasiliaan, Farol de Santa Marta -nimiseen pikkukaupunkiin. Otettiin bussi illansuussa Montevideosta Porto Alegreen (noin 12 tuntia), ja sieltä jatkettiin vuokratulla autolla Farol:iin noin 5 tuntia lisää.

Brasilian eteläosassa siis!

 Me mentiin meijän perhe ja kahen mun sedän perheet, joten (melkeen*) kaikki serkut oli mukana. (*ainoo mun ikänen serkku feilas loppukokeet ja jäi sit himaan rangaistukseks siitä..) Meillä oli vuokrattu viereiset talot ja vietettiin käytännössä kaikki aika yhessä. Meitä oli yhteensä 12!

Meijän päiväohjelma meni suunnilleen näin joka päivä:

Aamulla herättiin n. kaheksalta, syötiin aamupala ja oltiin rannalla siinä 9-9.30 aikaan. Chillailtiin, surffattiin sellasilla minilaudoilla (!!) ja otettiin aurinkoa siellä siihen 12-13 asti, jolloin aurinko alkoi olla liian voimakas ja tultiin himaan lounaalle. Ja koska Brasseis on trooppinen ilmasto niin siellähän sato melkeen joka päivä tohon aikaan, mikä oli täydellistä siestan kannalta;) Joskus viideltä-kuudelta lähettiin takasin rannalle ja takasin tultiin siinä kasin ysin aikaan ja alettiin laittamaan ruokaa. Syötiin joka päivä mereneläviä ja kalaa paljon, sillä se on melkein puolet halvempaa kuin Uruguayssa. Yks päivä tehtiin lohta, mistä tuli ihan koti mieleen :')

Yleensä meijän päivä meni noin, olihan niitä poikkeuksia sitte muutama, kun laiskuus iski ja jäätiin vaan kotiin lukemaan, laittamaan kynsiä tai pelaamaan. Sadetta tuli melkeen joka päivä ja yö, jäätävän ukkosmyrsykyn kera! Ihan hullui salamoita. Yks päivä kun olin menossa nukkumaan niin huomasinki että mun huoneen lattia lainehti sadevedestä joka oli tullu mun seinän läpi :D Sitten yks ilta tehtiin asadoa ulkona kun kuulu jäätävä pamahdus: meijän telkkari ja wifi oli kärtsänny salaman iskiessä vaikka ne ei ollut ollut edes päällä. Joten vietettiin melkein viikko ilman telkkaria ja nettiä, joten käytännössä kolmas maailmansota ois voinu syttyä ilman että tiedettäis sillä oltiinhan me ihan keskellä ei mitään. Noei, heti kun vierotusoireista pääs yli niin se oli oikeestaan ihan rentouttavaa. (Suosittelen sulle lämpimästi, äiti!)

Oli kyllä tosi chillailureissu! Se paikka oli niiiiin hippi etten oo ikinä nähny vastaavaa :D Mut tykkäsin sikana! Siellä ne ruskettuneet vaaleehiuksiset brassipojat kulki kaduilla ilman kenkiä pelkkä lycra päällä ja surffilauta kädessä. Bob Marley soi rantaravintoloissa ja kaupoissa, kaikki asukkaat tunsi toisensa ja hymyili ilosena uusillekkin turisteille. Se oli tosi rauhallinen paikka, ei ollut mitään yöelämää vaikka nuorisoa kyllä löyty jonkun verran. Ne 12 päivää vietettiin täysin rentoutuen. Sain muuten luettua mun ekan varsinisen kirjan espanjaks! Luin "Poika raidallisessa pyjamassa" (?), sen joka kertoo siitä natsi-Saksan ajan pojasta, joka ystävystyy vankileiriläisen kanssa. Sitten alotin lukemaan chileläisen Isabel Allenden kirjaa "Paula", mutta siinä mulla on enemmän vaikeuksia, sillä se on kirjotettu chilen espanjaks ja sisältää niiden sanontoja yms.

Olin muuten yllättyny, että ruoka oli aika kallista. Melkeen yhtä paljon ku Uruguayssa (Suomessa). Vaikka laatu ei oo läheskään sama: kaupoissa pysty nähdä rottia vilisemässä ja banaaneiden joukossa oli jotain ihme ötököitä. Muutenkin oli mun mielestä vähän pelottavaa, että sähkölaitteita ei suojattu mitenkään, esimerkiks johdoista saattoi roikkua ne metalliosat päiden ulkopuolella. Ja emmätiiä, kyllä sen huomasi, ettei enää oltu Uruguayssa, kun Porto Alegren bussiterminaalissa pystyi selvästi näkemään kun varkaat etti sopivaa turistia varastettavaks. Ne oli tietyn tapaisia ihmisiä nimittäin: vähän nuorempia kavereita, joilla oli pieni laukku tai reppu mukanaan ja hyvät juoksukengät pakenemiseen. Ne yleensä kierteli sitä aluetta päämäärättömästi tarkkaillen.

Noh, tässä teille mun lupaama kuvapommi

 Meijän grillin yläpuolella oli tollanen jännä teksti: Tässä kokoontuu asadero (grillimestari), metsästäjät, kalastajat ja muut valehtelijat

 16 tunnin matkustamisen jälkeen..

 Paikallisia hedelmiä syötiin kans paljon! En nyt muista ton nimeä mut se oli tosi kirpee ja piti laittaa sokerii ettei kieli tuhoutunu :D

 Toi oli nyt sit mangoa

 Kookoksesta juotiin mehu ja käytettiin valkosta osaa jälkiruuissa raasteena

 Näkymä meijän terassilta. Tässä näkyy kaupunki ja majakka, josta kaupunki sai nimensä

 Mentiin rannalle aina mun setien camionetoilla (en nyt muista suomeks) me nuoret siellä takaosassa. Vasemmalta oikeelle Nano, Mateo ja Mauro

 Nano vietti uuden surffilaudan päällä 90% päivä-ajasta

 Mauro moreyllaan

 Ne auringonlaskut oli jotain sanoinkuvaamattoman upeeta

 Nano, Mauro, niiden isä Gusman ja Mateo

 Mäki pääsin woohoo

 Mun täti Silvana (Mauron ja Nanon äiti), ja mä syön carambolaa

 Iskä, Mateo ja Silvana odottamassa ruokaa

 Tollanen minimalistinen perhonen

 TULVA

 Naminami simpukkaa

 Pikku Cande

 Se fiilis, kun istut camionetassa ajamassa silmänkantamattomiin jatkuvaa hiekkarantaa ja kuuntelet Bob Marleyta

 Käytiin yks päivä Lagunassa, vähä isommassa kaupungissa. Kuvassa Lautaro

Candela ja Fabiana

 Delfiinei!

 Meijän retkiryhmä! Meijän vasemmanpuoleista vuokra-autoo ei oltu tehty brasilian luonnonoloihin, joten se juuttu muutamii kertoi hiekkadyyneille ku mentiin eri rannoille :D

 Tollanen jäätävä hiidenkivi, joka oli tuettu vaan kolmeen pisteeseen kalliossa ja vaikutti siltä, että kaatuis ihan just

 Hermanitoooo

 Alvaro, Mauro, Lauta, Nano, Candela, Mateo, mä ja Gusman

 Uus rantavahti. Brasilian rannat ei oo koskaan ollu vaarallisempia

 "Caipirinha" on tyypillinen Brasilialainen drinkki, jota mun äiti halus että maistan

 Primos

 Mentiin tollaselle luonnolliselle vesilähteelle ja aikuiset päätti alottaa vesisodan :D

 Maisemia

 Brasseissa se, että talot on tosi värikkäitä on tosi yleistä. Oli melkeen harvinaista, jos talo oli pelkästään valkonen tai tiilistä tehty

 Oli pakko vähän salakuvata

 Alvaro ja Cande

 Matea aina missä vaan milloin vaan

Meijän perhe

Oli tosi onnistunu matka! Tuli kunnolla levättyä (mullahan on ollu niin paljon kiireitä) ja tutustua paremmin mun sukulaisiin. Mua jo yritettiin houkutella, että tultaisiin ens vuonna meidän perheen kanssa messiin ;)

Kirjottelen taas ku tapahtuu jotain jännää, chauuu!